Hälytysnappi30.4.2015

Protestanttisilla kristityillä on sisäänrakennettu hälytysnappi. Mikä on tämä nappi? Se on “ei saa ansaita”-nappi. Heti kun joku alkaa puhua siitä, mitä voimme tehdä Herralle, miten voimme viedä Jumalan valtakuntaa eteenpäin tai vaikka vain lukea Jumalan Sanaa päivittäin, niin tämä nappi alkaa hälyttää. “Sanotko sinä, että minun täytyisi nyt yrittää ansaita pelastustani? En saa tehdä mitään, etten vahingossa ala ansaita pelastustani.” Tämä ajatus soi hälytyksen tavoin kuulijoiden päässä.

Protestanttisuus perustuu Lutherin opetuksille. Luther sai paljon hyvää aikaan, mutta hänen seurauksenaan protestanttisuuden ytimeen jäi pelko siitä, että yritämme ansaita uskoamme. Uskovia muistutetaan kokous toisensa jälkeen siitä kuinka he eivät voi ansaita uskoaan vaan se on armosta. Suurin osa kuulijoista on kuitenkin jo uskossa eli armosta pelastettuja.

Laaja ongelma uskovien keskellä ei ole se, että he yrittävät ansaita pelastustaan. Vai oletko kenties törmännyt ihmiseen joka sanoo: “Älä häiritse minua, yritän ansaita pelastustani. Lähden ulkomaille lähetystyöhön ansaitakseni pelastukseni. Paastoan neljäkymmentä päivää ansaitakseni pelastukseni.” Et löydä mistään tällaista ihmistä.

Sen sijaan löydät joukoittain uskovia, joita ei voisi vähempää kiinnostaa Jumalan miellyttäminen tai valtakunnan levittäminen. Aina kun joku alkaa motivoida ja haastaa passiivisia uskovia viemään Jumalan valtakuntaa eteenpäin, alkaa monilla sisäinen hälytysnappi soida.

Evankeliumin totuus on se, että Jeesuksen ristinkuoleman tähden me olemme pelastettuja. Yhtä suuri totuus on myös se, että uskovat on kutsuttu levittämään sanomaa Jeesuksesta kaikkialle. Meidät on kutsuttu julistamaan, rukoilemaan, ylistämään, lukemaan Raamattua, tekemään ihmeitä, näkemään vaivaa, auttamaan, antamaan ja palvelemaan jne. Nämä kaikki asiat ovat merkkejä siitä, että pidämme suhdettamme Jumalaan yllä ja uskomme on aktiivista valtakunnan levittämistä. Tämä on merkki siitä, että olemme elävän Kristuksen ruumiin osa.